Kylähistoriaa

1900-luvun aikana maaseutukylien kohdalla on tapahtunut suuri muutos. 1900 luvulla savottojen ja ennen kaikkea Vaikkojoki uittojen myötä kylässä sijaitsi 2 ns. firman taloa, Saastamoisen talo, Ronkalan tilalla ja Kymin talo.

Vaikkojoki toi 1960 luvulle saakka, n. 70v ajan monelle kylässä asuvalle ja myös ympäristökylien asukkaille lisätoimeentuloa keväästä pitkälle syksyyn, puunuiton merkeissä. Savottalaiset ostivat lähitaloista ruokansa ja muut särpimensä, sekä nukkuivat lähitalojen aitoissa ja saunoissa.

Puunuittoa on ollut koko 70 km pitkän jokireitistön matkalla. Erottelu, vanhalla nimellä sortteeruu on tapahtunut Melttusen alapuolisella Humalavirralla, jossa puut on niputettu. Tästä niput ovat jatkaneet laiva/lotja kuljetuksena vesistön alapuolisille puunjalostuslaitoksille.

Kylällä oli 70-luvulle asti 5 kyläkauppaa Pekonsalon, Osuuskaupan, Minna Canthin, Uurtajan ja Ahosenniemellä Jussi Lipposen kaupat. Tässä mainiten, että Ahosenniemi kuuluu Retusen kylään.

Kylässä oli myös Maalaisliiton omistama Liitontalo, joka toimi kylän kulttuurikeskuksena vuosina 1930 – 1958. Siellä järjestettiin kaikensorttista viihteellistä toimintaa, kuten tanssi- ja elokuvaesityksiä, ym. Se on ollut senaikaista kyläyhdistystoimintaa.

Sotavuosien 1944 jälkeen kaikenlainen kehittyminen Suomessa on ollut rajua. Tämän myötä 70-luvulle tultaessa katosivat kaikki kyläkaupat ja firmojenkin talot saivat uudet omistajat. Myös kylässä, Retusen koulun lisäksi sijainneet Kosulanniemen ja Ahosenniemen koulut lakkautettiin ja myytiin yksityisille.