Etusivulle
Etusivun teksti

Kirkonkylän alakoulun rakentaminen, tiedotteet


Kaavi – seurakunnasta itsenäiseksi kunnaksi
140 vuotta sitten

Kirkkopitäjät syntyivät kristinuskon levitessä. 1600-luvulta lähtien kirkkopitäjissä alkoi vahvistua seurakunnallinen itsehallinto, jonka päättävä elin oli pitäjänkokous. Tuon ajan kaupungeissa maallinen hallinto kuului porvarissäädyn raadeille (vrt. raatihuone) kirkon kuitenkin vastatessa koulutoimesta ja köyhäinhoidosta. Vuonna 1873 säädetyssä asetuksessa nämä tehtävät siirrettiin kaupungille.
Kaavi erosi omasi kappelikseen jo 1670-luvulla, itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1802. Vuoteen 1875 asti Kaavi kuului Suur-Liperiin, jonka alueeseen kuuluivat nykyisen Liperin kunnan lisäksi nykyiset Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kaavin, Kontiolahden, Polvijärven kunnat, nyttemmin Juankoskeen liitetty Säyneisen kunta sekä osia Juuan ja Rääkkylän kunnista. Huomattakoon tässä yhteydessä, että kun Liperin luterilainen seurakunta perustettiin 1630-luvulla, siihen kuului edellä mainittujen lisäksi myös koko entinen Pielisjärven suurpitäjä eli nykyiset Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo.
Kirkkopitäjät lakkautettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksessa. Uusiksi maallisiksi paikallishallintoalueiksi perustettiin kunnat, jotka vastasivat alueiltaan vanhoja kirkkopitäjiä tai niiden kappeliseurakuntia. Samalla pitäjänkokoukset korvattiin kuntakokouksilla. Tuo säädös oli perustana nykyiselle kunnalliselle itsehallinnolle. Sen mukaan jokaisen seurakunnan alueesta piti muodostaa itsehallinnollinen yksikkö kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa (asetus tuli voimaan 6. helmikuuta 1865, takaraja oli 5.2.1875). Käytännössä se tarkoitti kirkon irtaantumista maallisesta hallinnosta ja vaiheittaista siirtymistä edustukselliseen kunnalliseen demokratiaan.
Tuon ajan Liperissä päätettiin, että asetuksen määräämään kunnalliseen itsehallintoon siirrytään vasta viimeisenä mahdollisena ajankohtana, vuonna 1875. Tuo vuosi on siten myös Kaavin kunnan perustamisvuosi.
140-vuotisjuhlavuonna järjestetään erilaisia tapahtumia pitkin vuotta. Pääjuhla pidetään sunnuntaina 1.11.2015. Juhlavuoden ohjelmatarjonta aloitettiin ilotulituksella 31.12.2014. Juhlavuoden teemana on positiivisuus.

---------
Kaavi on  n. 3300 asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Kunnan kokonaispinta-ala on 789,59 km2, josta vesistöjä 115,49 km2. Etäisyys kuntakeskuksesta Kuopioon on noin 60 km ja Joensuuhun 95 km. Matkaa Kuopion lentoasemalle on 45 km.

Kaavi on saamenkieltä tarkoittaen venevalkamaa, tätä symbolisoi myös kuntavaakunamme.

Kaavin teollistumisen juuret ovat 1960-luvulla, jolloin Luikonlahdessa aloitettiin kaivostoiminta. Kaivostoiminnan loppuessa 1980-luvulla kunnassa tartuttiin elinkeinopolitiikkaan vahvalla otteella. Kunnassamme on n. 300 teollista työpaikkaa, joista merkittävimmät yritykset/työpaikat:
Stera Technologies Oy/83, Bong Suomi Oy/55, Boliden Kylylahti/70,  Kaavin Kivi Oy/35,  M-Plast Oy/20, Lamituote Oy/20, Elemenco Oy/10 ja Alutiimi Oy/5.

Suuri työpaikkojen määrä kertoo yrittäjäystävällisyydestä. Kaavin kunta toimii yrittäjäotteella yritysasioissa. Teollisuuden tarvitsemaa tonttimaata on runsaasti tarjolla.

Kaavin kaupallinen tarjonta on pieneksi kunnaksi poikkeuksellisen runsas. Kirkonkylän keskustasta löytyy päivittäistavarakauppojen lisäksi mm. muotiliike, kenkäkauppa, kirjakauppa, rautakauppa, hotelli, ravintoloita, fysikaalista hoitoa ja hierontaa, kampaamoja, kosmetologi, pitopalveluja, leipomo, optikko ja suutarikin.

Kaavilla on turvallista asua. Tonttimaata väljäänkin rakentamiseen on tarjolla eri puolilta kuntaa. Tontteja on tarjolla lomarakentamiseenkin, myös Maarianvaaran laskettelukeskuksen vieressä.

Kaavilla riittää tekemistä. Kaavi on mahdollisuuksien ja erikoisuuksien kunta, mikä näkyy erityisesti matkailutoiminnassa. Vaikkojoki koskenlasku- ja kalastusreittinä luo erinomaisen pohjan kesämatkailulle ja Maarianvaaran laskettelukeskus talvimatkailulle. Veneilijöille on merkatut väylät Saimaalta vierasvenelaitureihin Kaavin kirkonkylään ja Luikonlahteen.

Kaavilla järjestetään runsaasti tapahtumia, mm. vuosittain kesäkuun alkupuolella Kaavi Blues festivaali sekä muita eri tahojen järjestämiä kesätapahtumia.

Muina erikoisuuksina on mm. Telkkämäen kaskiperinnetila, Juutilan kellovalimo ja Anki-matot sekä Kaavin Kiven kivituotteet (muistokivet, käyttö- ja koriste-esineet).

Kaavin maaperässä on timantteja, joten on mahdollista, että niitä vielä joskus louhitaan. Useat yhtiöt ovat tehneet tutkimuksia timanttiesiintymien ympärillä ja kaavilaisista timanteista on jo nyt valmistettu koruja.

Tule Kaaville!                                     

 

 

 
Vasemmat bannerit

140-vuotisjuhlalogotwww.kaaviblues.com      



 


 






  

Gallup